Hirveän huono kuva, mutta Daalian alut portin pielessä nousevat pikkuhiljaa.
Vettä kuluu näillä keleillä 60-80 litraa päivässä pelkästään kukkien kasteluun, kun sateesta ei ole tietoakaan
Kukkapenkin mysteerikukat. Yhtään en muista mitä viime vuonna tähän istutin, mutta komesti ne nousevat. Palaan tähän kasviin, kun laji selviää
Sinisiä kerrottuja Akiloijoja, alkoivat viime viikolla tehdä nuppuja
Viime vuonna taimena ostettu särkynyt sydän tekee jo pitkiä kukkaketjuja. Tuntuu kovin tässä viihtyvän, sillä vuodessa kolminkertaisti kokonsa
Akileijat ja särkynyt sydän sulassa sovussa
Vaaleanpunainen kerrattu Akileija. Kaunis kuin karkki
Toisen särkyneen sydämen tuotoksia
Pienen huolen ja taistelun jälkeen kuunliljat ovat suostuneet tekemään kunnon lehteä. Nuo vaaleat aivan jo käpristyivät ja yrittivät kuolla pois.
Oma pieni viidakkoni. Sammalleimun tänne istutin sekä saniaisia, jotta saavat levitä ja täyttää tämän alueen. Tästähän on lähes mahdoton ajaa nurmea, kivien vuoksi.
Pieni kurkistus viidakon läpi. Tämä näky aina lämmittää sydäntä.
Omenapuun kukkia viime viikolta.
Syreeni kukassa. En ole koskaan pitänyt syreenin tuoksusta, mutta ulkonäöltään se on ihan äärettömän kaunis, ollessaan kukassa.
Pihamme korkein puu, Pylväspihlaja (Sorbus aucuparia ’Fastigiata’) Ihan äärettömän komea, houkuttelee ötökät pihaan, mutta ötököiden mukana tulevat myös pääskyset.
Se toinen särkynyt sydän kokonaisuudessaan.
Auringonkukan taimia viime viikolta.
Ruskoliljojen nousua
Ruiskaunokitkin ovat hyvin siemenestä itäneet.
Hieman sivupihaa, ennen pensaan siistimistä.Kyllä tässä tekevälle töitä löytyy, vasta muutama päivä sitten miehelle valittelin, kun on niin autio piha.
Sammalleimujen taimet vähän venähtäneenä
Ja viimeiseksi, ne myyrien naapurista kuljettamat narsissit, jotka osoittautuviat todella kauniiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti