Tämä blogi auttaa omaa puutarhaintoani. Lisäksi ehkä ensi vuonna muistan mitä tuonne mullan alle olen oikein laittanut. Meillä on vanha talo, pian 70-vuotias. Joten osa puutarhan kasveista on ns. talon perintöä. Pyrin teksteihini etsimään mahdollisuuksien mukaan myös kasvien tieteelliset nimet, jotta tiedon hakeminen näistä olisi helpompaa.
Näissä kuvissa on yksi ehdottomasti suosikki maanpeittokasvini sammalleimi (Phlox Subulata), jota meidän pihasta löytyy kahdessa värissä:
Vaaleanpunainen 'Moerheimii' ja tumman pinkki 'Scarlet Flame'
Tässä ovat tämän kevään anoppilan tuliaiset, Keltapäivänlilja (Hemerocallis lilio-asphodelus) ja sen kyljessä vuohenjuuri (Doronicum orientale)
Molemmat uusia tuttavuuksia, tarinan mukaan hyviä leviämään ja hyvin kestäviä. Väriltään keltaisia, mikä tekee oman ilonsa puutarhassa.
Lisää anoppilan tuliaisia Kriikuna (Prunus domestica subsp. insititia). Koskaan meillä ei ole tällaista ollut, joten toivotaan että pysyy hengissä
Kriikuna meni meillä kasvimaan ja marjapensaiden keskelle.
Kaikkien vanhojen pihojen suosikki Särkynyt Sydän (Lamprocapnos spectabilis)
Kaunis perenna, meillä jaettu vastakkaisille puolille ajopihaa.
Tässä meidän hieman erikoisemmassa penkissä on kahta kuunliljaa. Vaalearaitainen Mediovariegata (Hosta undulata) sekä tumma kaunotar Elegans (Hosta sieboldiana)
Istutin ne traktorin takarenkaaseen, jotta saisin niille kauniin rajatun kasvutilan. Lisäksi ne ovat puiden varjossa, eli aurinko ei paahda niitä kuoliaaksi.
Puutarhani unelma- ja samalla painajaispensas, tuoksuvatukka (Rubus odoratus). Tämä kaunis ja hyvin peittävä kasvi oli villiintynyt täysin talon oston aikaan, teimme tuon seuraavassa kuvassa olevan kukkapenkin tämän villiintyneiden osien alle.
Omalla paikallaan kaunis ja hyödyllinen, meillä kasvaa likakaivon ympärillä, kuten varmasti monessa muussakin vanhassa pihassa.
Tästä piti tulla ihan vain Dahlioille varattu penkki. Naapurin myyrät kuitenkin ahersivat ja nyt reunoilla kiertää krookuksia (Crocus vernus) väreissä sininen (C.V. Remembrance) Ja kaunis violettiraitainen (Vanguard).
Lisäksi siellä on naapurista tulleita narsisseja? (Laji selviää, kun kukat aukeavat)
Takaosaan istutin Dahlia Mystery Day:n, suurikukkaisen purppura-valkoisen Dahlian. Saa nähdä lähtevätkö sipulit itämään.
Eteen toiseen kulmaan tuli karvakonnanlilja (Tricyrtis hirta), tästä koirat valitettavasti kerran juoksivat yli eli nousee jos nousee
Sisällä itämässä tätä penkkiä varten on yksivuotinen Dahlia Elegans mix. Taimet ovat vielä niin pieniä, että saavat kasvaa kesäkuun alkuun asti sisällä.
Lisää talon perintöä. Ympäri pihaa levinnyt (Japanin?)akileija. Kukkii
kauniisti vaaleanpunaisin kukin. Tulevan syksyn projekti on yrittää
varovasti siirtää nämä kaunokaiset penkkiin, sillä nyt kasvavat
rikkaruohon tavoin siellä minne siemen on laskeutunut.
Auringonkukkia (Heliantus Annuus) meille idätetään vuosittain noin 50 kappaletta. Takapihalle kasvimaan viereen tehdään näistä "aita". lisäksi niille on paikat portin pielessä sekä roskalaatikon vieressä. Nämä kasvavat SUURIKSI! Taimivälillä voi hieman hillitä kasvua. Jos taimen laittaa noin. 10cm korkeana ulos, se myös kasvattaa tuulta kestävän, paksun rungon.
Kotkansiipisaniainen (Matteuccia struthiopteris) on yksi ehdottomista suosikeitani. Se saa olon tuntemaan siltä, että kävelisit metsässä. Kova leviämään, saattaa levitä ihan riesaksi asti.
Itse istutin ajotien puolelle aidan viereen, jotta koirilta peittyisi hieman näkyvyys tielle. Lisäksi laitoin muutaman alun kasvamaan kanitarhan peitoksi.
Kuvissa näkyy eri kasvuvaiheissa, eripuolilla pihaa olevaa ruskoliljaa (Lilium bulbiferum). Tämä on myös kasvi joka on täysin talon perintöä, itse pidän kovasti sen suurista kukista ja voimakkaasta väristä.
Yleiskuvaa kasvimaalta.Tänne tulee lehtikaalia, pinaattia, salaattia, härkäpapua ja ruohosipulia.
Lähinnä kaneille, mutta kyllä tästä ihmisillekin on aina riittänyt ;)
Viime vuonna vaivasivat etanat, joten ihmisille ei viety loppukesästä mitään.
Tää on tällainen kätevän emännän oma projekti, itse tein. Heinäseipäiden välissä on lankaa punottuna, jotta papujen olisi helpompi kiivetä.
Viimeisenä meille viime kesänä istutettu Lumipalloheisi (Viburnum opulus) Tämä oli pensas minkä olen jo vuosia halunnut pihaani. En voi käsittää ihmisiä jotka laittavat "muovikuusia" eli tuijia koko pihaan, vain koska ne eivät sotke. Lumipalloheisihän on sotkuinen, mutta niin kaunis, että kyllä sen mielellään siivoaa.
Loppuja pihan kasveja seuraavassa tekstissä, kaikki ei millään tähän aikaan vuodesta ole vielä ulkona tai noussut maasta.
