Akileijojen iloa

  

Pihan akileijoja eri väreissä. Kaksivärinen on tuliainen töistä.  

 Pioniunikot ottivat kasvupyrähdyksen sateiden aikana. Tuulet ilmeisesti olivat puhaltaneet siemenet toiseen reunaan, kun etuosa on täysin paljas.

 

 Mun Mystery Dayt selvisivät <3 Hetken jo näytti, että halla olisi ne syönyt, mutta siinä ne kasvavat ja vihertyvät päivä päivältä.

 Auringonkukkien kukintaa saa vielä tovin odottaa, mutta hyvät ja paksut varret ne ovat tehneet.

Kuunliljat melkein kuolivat. Jostain syystä tekevät todella huonosti lehteä, toki saattaa johtua siitä, että ovat vasta kesän alussa mukuloista istutettuja.

 

 Liljoja, liljoja, maailman kaunein nippu ruskoliljoja, tällä viikolla aukeavat ensimmäiset kukat.

 

Ruiskaunokki on myös innostunut tekemään jo nuppuja.Näyttäähän tuo kieltämättä tällä hetkellä vain heinältä :D

 Lumipalloheisin viimeisiä sateenjäljiltä ehyitä kukintojs. 

 Raparperi on päässyt jo ihan hyvään mittaan. Takana näkyvän kaniaitauksen tolppaväli on noin 80 senttiä

 Etuoven viereistä penkkiä. Tässä on tällä hetkellä kukassa särkynyt sydän ja akileijat.

 Tämän kasvin nimi mulle on kerrottu jo useamman, muttei vain jää päähän. Kaunis se on kuin karkki.

 Kiinanasterien alkuja.

 Lidlistä ostettu ruusu, ei ihan versonnut joka haarasta, vaan vain yhdestä. Mutta versoaa, se on pääasia.

Ensimmäisiä kukintoja

Hirveän huono kuva, mutta Daalian alut portin pielessä nousevat pikkuhiljaa. 

Vettä kuluu näillä keleillä 60-80 litraa päivässä pelkästään kukkien kasteluun, kun sateesta ei ole tietoakaan 

Kukkapenkin mysteerikukat. Yhtään en muista mitä viime vuonna tähän istutin, mutta komesti ne nousevat. Palaan tähän kasviin, kun laji selviää 

 Sinisiä kerrottuja Akiloijoja, alkoivat viime viikolla tehdä nuppuja

 Viime vuonna taimena ostettu särkynyt sydän tekee jo pitkiä kukkaketjuja. Tuntuu kovin tässä viihtyvän, sillä vuodessa kolminkertaisti kokonsa

 Akileijat ja särkynyt sydän sulassa sovussa 

 Vaaleanpunainen kerrattu Akileija. Kaunis kuin karkki 

 Toisen särkyneen sydämen tuotoksia 

 Pienen huolen ja taistelun jälkeen kuunliljat ovat suostuneet tekemään kunnon lehteä. Nuo vaaleat aivan jo käpristyivät ja yrittivät kuolla pois. 

Oma pieni viidakkoni. Sammalleimun tänne istutin sekä saniaisia, jotta saavat levitä ja täyttää tämän alueen. Tästähän on lähes mahdoton ajaa nurmea, kivien vuoksi.

 Pieni kurkistus viidakon läpi. Tämä näky aina lämmittää sydäntä.

 Omenapuun kukkia viime viikolta. 

 Syreeni kukassa. En ole koskaan pitänyt syreenin tuoksusta, mutta ulkonäöltään se on ihan äärettömän kaunis, ollessaan kukassa.

 Pihamme korkein puu, Pylväspihlaja (Sorbus aucuparia ’Fastigiata’) Ihan äärettömän komea, houkuttelee ötökät pihaan, mutta ötököiden mukana tulevat myös pääskyset.

 Se toinen särkynyt sydän kokonaisuudessaan. 

 Auringonkukan taimia viime viikolta.

 Ruskoliljojen nousua

 Ruiskaunokitkin ovat hyvin siemenestä itäneet.

 Hieman sivupihaa, ennen pensaan siistimistä.Kyllä tässä tekevälle töitä löytyy, vasta muutama päivä sitten miehelle valittelin, kun on niin autio piha.

 Sammalleimujen taimet vähän venähtäneenä

Ja viimeiseksi, ne myyrien naapurista kuljettamat narsissit, jotka osoittautuviat todella kauniiksi.